Ihanaa kevät, tätä on odotettu. Pieniä kukkiakin jo näkee Tampereella ja lokit ovat palanneet kirkumaan katoille ja Pyhäjärvelle. Aivan mahtavaa, kevään ja kesän lapsena minun aikani alkaa nyt.
Tähän sopiikin mainiosti pieni keväinen runo.
Kevät,
saavuit vihdoinkin.
Kevät,
kuinka sinua odotin.
Talvi takana on,
pimeys ja harmaus muisto vain.
Kevät,
sieluni puhkeaa kukkaan,
se kasvaa valkovuokkoja, narsisseja, leskenlehtiä.
Kevät,
aika herätä on.
- M. Kokko

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti